IHO

Iho on todella suuri osa ihmisen kehoa. Pinta-alaltaan se on 1,5 - 2 m2 ja painaa noin 5% kokonaispainosta.

Ihon tehtäviä

Ihon yksi suurimmista tehtävistä on suojata sisäisiä elimiä ylimääräisiltätekijöiltä, kuten esim. bakteereilta. Iho säätelee ruumiinlämpötilaa. Ilman lämpötilan säätelyä ihminen ei pärjäisi, vaan voisi kuolla kylmyyteen tai kuumuuteen. Iho tuottaa hikeä ja talia, sekä erittää niitä. Tuntoaisti on tärkeä ihon tehtävä. Iho tuntee kivun, kylmyyden, kuumuuden yms. Myös kemiallisia ja fysikaalisia rasitteita (esim. UV-säteily, mikrobeja, kosteutta yms.) vastaan ihon täytyy taistella.

Ihon paksuus ja kerrokset

Paksuudeltaan iho on eri alueilla 1-4 mm. Eri alueilla ihon paksuus on siis erit. Iho koostuu kolmesta kerroksesta:

1. epidermis
2. dermis
3. subkutis

Epidermis (orvaskesi)
Epidermis on ihon päällimmäinen osa, jonka paksuus on 0,05 - 0,2 mm. Tämä kerros ei sisällä ollenkaan veri- tai imusuonia. 3 - 4 viikon välein epidermis kerros uusiutuu. Epidermiksen neljännessä kerroksessa tapahtuu uusiutuminen. Epidermiksessä on neljä kerrosta:

1. Sarveiskerros (marraskesi) on päällimmäinen epidermiskerros. Tämä koostuu kuolleista, jo keratinisoituneista sarveissoluista.
2. Jyväissolukerros sisältää keratohyaliinijyväsiä. Ne muuttuvat keratiineiksi. 
3. Okasolukerros sisältää okamisia desmosomeja. Langerhansin solut sijaitsevat okasolukerroksessa. Langerhansin solut osallistuvat puolustusjärjestelmään.
4. Tyvisolukerros on alin kerros. Jakaantuvat tyvisolut sijaitsee tyvikerroksessa. Melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia.

Dermis (verinahka)

Kollageenista ja elastiinista koostuva kerros on 0,5 - 2 mm paksu ja on sidekudosta. Tässä kerroksessa on paljon proteiinia sisältäviä aineita. Veri- ja imisuonia sekä myös hermoja sisältyy dermikseen. Karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia on dermiksessä.

Subkutis

Subkutis on ihon alin kerros. Tämän kerroksen paksuus määräytyy ihmisen rasvakudoksen määrästä. Subkutis on ihon  rasvakudos. Subkutis liittää ihon pintakerrokset kudoksiin, rustoihin, lihaksiin ja luihin. Rasvan varastointipaikkana subkutis toimii myös. 

HIUS

Hiukset on kestäviä sarveiskuituja. Keskimäärin ihmisellä on noin 100 000 hiusta, jotka kasvavat hiustupessa. Kuukaudessa hiukset kasvavat noin 1 - 1,5 cm. Hiukset kasvavat noin kolme vuotta, jonka jälkeen uusi hius tulee ja vanha joutuu tippumaan. Päivittäin hiuksia tippuu noin 20 - 150.
Hiusten muoto tulee siitä minkä mallinen on hiustuppi:

• pyöreä hiustuppi: suora hius
• soikea hiustuppi: kihara/laineikas hius

Hiusten rakenne

Hiukset koostuu 80 % keratiiniproteiinistä, 10-15 % vedestä ja 5-10 % muista mineraaleista yms. Tyypillisiä ominaisuuksia hiusten rakenteelle on:

- joustavuus

- venyvyys

- taipuisuus

- kohoaminen

- paksuus

- kiilto

- sähköisyys

Hiuksen juuren luona on talirauhanen. Talirauhanen antaa hiuksille kiillon. Mutta se myös rasvottaa hiukset, ellei hiuksia pese tarpeeksi usein.

Hius sisältää kolme osaa:

1. suomukerros
2. kuitukerros
3. ydin (aina ei ole)

Hiusten kasvu

Hius kasvaa tosiaan hiustupesta kolme vuotta, jolloin se tippuu uuden tieltä. Kun hiusten solut jakautuvat juuressa, niin silloin hius kasvaa. Jokaisen hisuten kasvu vauhti on yksiöllistä. Hiusten elinkaaressa on kolme vaihetta:

1. Kasvuvaihe: kestää 2-6 kuukautta (lyhentyy, kun ikääntyy)
2. Katageenivaihe (siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe): kestää n. 2 viikkoa
3. Lepovaihe: kestää 2-4 kuukautta, hius irtoaa hiuspohjasta

Jos hiuksia tippuu runsaammin kuin kuuluisi, niin asiasta kannattaa ottaa selvää. (Päivässä irtoaa keskimäärin 50-100 hiusta) Syynä voi olla:

- sairaudet

- heikentynyt yleiskunto

- elimistön tulehdukset

- lääkitys

- jatkuva tressi

- raskaus

- mekaaninen vaikutus

Hiusten väri

Hiusten väri voi muuttua nykyään todella usein, mutta jokaisella on se alkuperäinen väri. Ja se väri johtuu melaania tuottavista soluista. Vanhetessa toiminto lakkaantuu kokonaan ja väri muuttuu ei minkään väriseksi. Myös hiukset harvenee, kasvaminen ja tiheytymiseen ikääntyminen vaikuttaa myös.